Töistä kotiin - lunta ja räntää!

No tulihan se myräkkä. Pekka Pouta sitä kovasti ennusti ja kylläpä sitä lunta tulikin!

Tässä pari kuvaa töistä tullessa. Ei mitään winter-wonderland -lunta. Puuterilunta, ei, vaan ihan tätä kotimaista ... kylläpä se puuterilumi onkin ihanaa, siihen vielä auringonpaistetta ja hyvä mäki alle, voiko sitä enempää toivoa! Sanoo joskus lasketellut, hiihtänyt...

Keväällä 2013 valmistuva uusi metroasema vasemmalla

Siilitie 1

Lunta linssissä

Lumi tuli...etelästä!

Kohta kotona

Voiko tylsempää tai arkisempaa enää olla. Mutta usein elämä on - ihan vaan sitä arkista ja rutiinia. Ja toistaiseksi vielä pimeää ihan turhan paljon. Mutta lumi on ihanaa, vaikka ei sitä jatkuvasti tarvitsekaan olla. Eikä sataa liikaa.

Mukavan lumista viikkoa jos asut Suomessa, hyvä lukija. Mutta jos niin onnekas olet, että juuri tänä iltana voit mennä +22 asteen lämpöiseen yöhän, käväisemään vaikka kioskilla tai uimassa! Tai ehkä istustelet parvekkeella! Lucky you, onnekas sinä, mutta täällä on mukava odotella kesää kun nyt on näin talvi!

Oli ihan mukava päivä. Ja ihan mukava käydä töissä. Nyt jo kohta Neljä (!) kuukautta niin se aika menee. Olen viihtynyt ja on ollut mukava olla kiinni arjenrutiineissa. Ja sanomattakin on selvää, että on tavattoman hyvä, olen kiitollinen, että saa palkkaa.

Kunpa Suomen asiat saataisiinkin sellaiseen kuntoon, että kaikki töitä haluavat saisivat sitä tehdä. No joo, jääköön tämä pohdinta nyt vähemmälle. Joskus toiste.

Voi hyvin! Ja kaikkea hyvää, varovaisuutta liukkailla jalkakäytävillä ja teillä! Palaillaan!

Töistä kotiin!

Väsyttääkö matkalla? Tekisikö mieli levähtää? Helsingin Sanomat tarjosi ainakin tänään ruuhka-aikaan varsin miellyttävän levähdyspaikan odotella junaa tai muuten vaan lueskella heidän uudella sapluunalla tehtyä lehteä. Lehdessä on nykyisin puolet vähemmän entiseen verrattuna, mutta kivan kokoinenhan se on. Nojatuoleissa oli lämpiävät peitot! Edellisviikolla rautatieasemalla oli pianonsoittajia. Venäläisiä kai....hyvin kaikui isossa rakennuksessa! Musiikin tahtiin taiteilijat maalasivat isoa taulua, joka oli..... tuskaa täynnä! Mutta tänään näin:

Helsingin Rautatieasema 23.1.2013 klo 16.30

Työmatkat teen metrolla ja junalla. Ihan mukava yhdistelmä silloin kun junat ovat ajassaan. Paikallisjunat etenkin ovat miellyttäviä. Nämä uudet.

Siis sama näkymä rautatieasemille muuallekin Suomeen. Niille, jotka vielä ovat auki. Olisipa se varsin miellyttävää!

Helsingin ruuhka on kyllä tosi sakeaa siinä klo 16-17 välillä, aamusta klo 8 - 8.30 välillä. Mutta eipä se kauaa kestä. Ja kyllä siellä aina jotenkin pärjää, vaikka monessa yhteydessä onkin jo selvinnyt, että ajat ovat muuttuneet....vanhempi naishenkilö joutuu seisomaan, vieressä nuori ei anna paikkaa... tai vanhempi mies vaivaloisesti kävelevä, joutuu seisomaan.

Jos kaikki istuinpaikat ovat täynnä, eipä ne usein heltiä kenellekään toiselle. Mutta joskus n. 30-vuotias siistinoloinen nuorimies antaa paikan. Sitä hyväsydämisyyttä on ilo seurata. Kaikille tulee hyvä mieli. Lasten ei enää tarvitse antaa paikkaa. Lapsia kohtaan ollaan ymmärtäviä, joskus äiti ottaa pienen lapsen omaan syliin ja niin joku aikuinen saa paikan. Joka tapauksessa suurimmalta osaltaan kaikki sujuu aina hyvin! Oli sitten kuka työmatkalla tai muuten menossa paikasta aa paikkaan bee. Ajanhenki on ihan toinen kuin se oli joskus silloin kun Ruposen Ruskeilla ajettiin. Jos lapset eivät huomanneet antaa paikkaa aikuiselle, niin kuljettaja huikkasi, että antakaapas paikka. Nolojuttu, se huomautus, mutta niin se meni!

Tavattoman hyviä matkoja sinulle! Voi hyvin - palaillaan!

Uuden blogin ensiaskeleet!

Hyvää uutta vuotta 2013!

Tammikuun alku on mahtavaa aikaa. Kaikki toivottavat toisilleen hyvää alkavaa uutta vuotta. Itselleen ja toisilleen - kaikkea hyvää! Siitä se sitten alamäki alkaa, voisi joku sanoa, mutta ei, toivotaan, että tämä vuosi olisi parempi kuin edellinen.

Pakkanen ja lumi pitävät meitä otteessaan seuraavat kaksi kuukautta, mutta sitten taas saadaankin odotella niitä kevään merkkejä. Neljä vuoden aikaa on lopulta ihan mahtava asia. Moni haaveilee tropiikin lämmöstä, mutta ehkäpä sitä lämpöä ei kuitenkaan ihan ilmaiseksi saa. Ehkä siinä on omat kääntöpuolensa kuten tässä kylmässäkin.

Siispä moni on ruvennutkin muuttolinnuksi - talvet etelän lämmössä ja kesät Suomen suvessa. - Katsotaan kuinka bloginpitäjälle käy. Haaveitahan saa olla. Mutta tiedän, että ei siellä etelässäkään kaikki asiat aina niin kivaa ole. Samat flunssat, vatsataudit. Hiekkamyrskyt. Sateet ja kosteat huoneistot.

Mutta eipäs olla negatiivisia. - Pöydällä pyörii jostain ilmaiskirjana saatu Tommy Hellstenin Elämän paradoksit. Takakannen teksti "Oivaltavat paradoksit opettavat, kuinka ihminen voi löytää itsensä ja elämän mielekkyyden." - Paradoksihan tarkoittaa järjenvastaista ristiriitaa, kaksi vastakkaista asiaa johtaa samaan lopputulokseen. Hellsten lienee kantapään kautta oppinut yhtä sun toista. Jos et ole lukenut hänen kirjojaan, suosittelen. Niistä saa varsin paljon hyviä oivalluksia.

Sumasummarum: suomalainen pärjää Suomen kylmyydessä hyvin, mutta etelän kylmyydessä voi jopa turhautua ja alkaa kaivata sitä oikeaa talvea! Siispä nyt on hyvä, on lunta ja pakkasta - sisällä lämmintä, saunaa, takkatulta tai ties mitä lämmikettä!

Olkoon tämä oikein hyvä vuosi!

Palaillaan - onhan nyt taas blogi, johon palata! Kommentisi ovat tervetulleita.