sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Sitä sun tätä vuoden aluksi...

Sinulle lukijani Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2014!

Tulkoon tästä vuodesta hyvä vuosi ja parempi kuin edellinen!

Viime vuosi olikin yhtä vuoristorataa. Oli hyvää ja huonoa. Niinhän se ihmiselämässä on - mutta onneksi on niitä seesteisempiäkin aikoja. Ja oikein onnellisia aikoja. Ja oikein kurjia aikoja. Äiti sanoi aikoinaan - silloin vuonna yks-ja-kaks tai tarkemmin; silloin kun olin lähinnä kuulijaosapuolena aikuisten maailmassa - äiti sanoi kerran jos toisenkin; aina kaikesta on selvitty ja selvitään vastakin ja katsos nyt asiat ovat näin hyvin! Kaikenlaisesta hän jaksoi iloita. Vähän samaa geeniä on ripsautettu minunkin suoniini...arjenonnea sitä on monenlaista!

Mutta jos tänään olet surullinen tai murheellinen, niin voin kertoa viime viikon pikku workshopista, Hyvinvointia kirjoittamalla, johon osallistuin. Ovat tehneet oikein tieteellistä tutkimusta kirjoittamisesta, että se vaikuttaa erittäin positiivisesti elämään.

Jos sinulla on murhe tai tunnekuohu, josta et pääse yli, niin kirjoita niistä tunteista 3-5 päivänä peräkkäin n. 15 - 30 min. paperille. - Vielä kerran; kirjoittaminen kohdistuu tunteiden kirjoittamiseen. Kaikki tunteet ovat sallittuja, mikään ei ole väärin. Eikä niitä kirjoitelmia kuulemma saa näyttää kenellekään. Niin tuo kirjoitusprosessi vaikuttaa ihmiseen erittäin positiivisesti. Kurssinvetäjänä oli kirjailija ja psykologi Jussi Valtonen. - Lievää tyhjyyden tunnetta tuohon kaikkeen tuli siitä "yksinäisyydestä" jota siinä opetettiin. Mutta onhan elämässä asioita, joita ei halua jakaa - liian monilla on ikävä kyllä, mutta kirjoittaminen lievittää oloa.

Mielenkiintoista oli myös se, että kuulemma positiivisista asioista kirjoittamisella ei ollut positiivisia vaikutuksia ihmiseen. No, en sitten viitsinyt kommentoida mitään, sillä todella lienee yksinään työstämisellekin oma paikkansa. Koska asiaa on tutkittu melko paljon Amerikan kuuluisia yliopistoja myöten, niin eihän tuon metodin kokeilu ainakaan voi huonosta olla, jos tarvetta on. Toinen hyvä apu on varmaan mukava koira, jolle selittää asiat laidasta laitaan.  Mutta se lienee jo toinen tarina se!

Onneksi saatiin talvi. Tätä on jatkunut nyt pari viikkoa. Sitä ennen oli vesisateita ja plusasteita. Koska talven tuloa sai odottaa näin pitkään ainakin täällä Helsingissä, en ole kuullut kenenkään valittavan näistä pakkasista, jotka kyllä ovat olleet aika koviakin. Ja aurinko on paistanut monena päivänä! - Parin kuukauden kuluttua ollaan väistämättä keväässä - ja saakin alkaa odottaa niitä ensimmäisiä västäräkkejä. Ne sitten ovat niin merkillisen mukavia lintuja. Missähän ne nyt lentelevät?

Mukavaa talvista tammikuuta! Voi hyvin & siunausta elämääsi! Palaillaan...