Kamerakierros lähimaastoon...

...huomaan, että päivitykseni ovat aika tylsiä...mitään suurta huippuideaa ei ole nyt kehkeytynyt, mutta onhan meillä nyt kesä...sitä voi ja saa ihailla näin kesän alkaessa kunnes kaikkeen tottuu ja havainnointi jää vähemmälle...mutta on meillä nyt mitä ihailla...mitä sieltä lumikinosten alta onkaan kasvanut...Suomen kesä!

Neitseellinen luonto...

...tässä tuomessa oli ainakin satatuhattakukkaa!

Kevään kaunotar...

...mehiläinen työssään...voikukassa, joka on oikea
voimakukka!

Tuomenkukka makrolla

Iltapäiväkävely ennen kello kuutta varmisti nämä luonnonihmeet tosiksi...nyt se sitten on...kesä...no jo tätä odotettiinkin!

Monissa kouluissa alkaa viimeinen työviikko. Toisilla alkaa kesäkuussa kesäloma tai on alkanut jo. Itselläni aatokset kääntyy työn loppumiseen kuukauden kuluttua. Kahdeksan kuukautta on mennyt tosi nopeasti. Kiittelen mielessäni aina Luojaani tuosta upeasta paikasta, jossa olen saanut olla töissä ja tietysti myös esimiestäni, joka minut siihen otti. Olisi kai niitä muitakin ollut. Mutta DNA:n mainoksen tavoin on todettava: Elämä on. Elämä on tällaista aika on tehdä sitä ja aika on tehdä tätä. Tätä oli tämän ajan. Jokainen päivä on uusi tulevaisuus ja viisaasti on sanottu, ettei taakse kannata jäädä haikailemaan. Muistella saa, mutta sydämenasenne ratkaisee. Sehän ratkaisee kaikessa! Eikös vaan olekin niin!

Kaikkea kaunista sinulle hyvä lukija! Palaillaan ja tietysti - voi hyvin!