Malagassa oli suomalaisittain kesa, vaikka olikin yo kun saavuimme. - Lentokentalla matkatavarat tulivat ajoissa. Vastassa oli espanjalainen taksinkuljettaja kyltin kanssa. Auto oli kuin tehty meidan tavaroille, puolen tunnin ajo ja Hotelli Pyr oli silmiemme edessa. Espanjankielen puhuminen lahti kayntiin vielahan tuo joten kuten sujui. Yopalmut huiskivat katuvalojen loisteessa. Kostea lampo teki ihania hyvailyja poskille ja puseron sisaan. Miesta ei tahtonut saada pysymaan aisoissa. - Ollaan, ollaan, perille ollaan paasty ja tultu - Espanjaan. Halauksen ja high-fiven paikka.
Vasymys karkottui nukkumisella. Nalka syomisella. Auringonpaiste kaantyi sateeksi, mutta se ei haitannut. Jos tarkkoja ollaan kyllahan se vahan, mutta kun miesta ei yhtaan - niin ei sitten. Hotelli oli juuri sopivan hyva, vaikka keittonurkkaus olikin niin vaatimaton, etta siina ei nyt sitten alettu tuhertamaan mitaan.
Kaveltiin, ostettiin vetta, ruokaa ja kaikkea mita tarvittiin ensi hatiin. Ihmeteltiin. Sisapihalla oli uima-allas, lammitetty, ehka sinnekin viikossa ehtisi. - Viikko tassa merenrannassa ja sen jalkeen sitten johonkin paikkaan, jonka nimi on Los Pacos. Siella me sitten vietetaan joulu. Onkohan se lammin? Vai oliko sillakaan valia! Olihan taalla ihan Suomen kesa!
Olen sitten elakkeella. - Hei, mun pitaa muistuttaa itseani, etta makin olen sitten elakelainen!
Ei kylla tunnu silta. Mutta nainhan ne elakelaiset tekee - tulevat Espanjan aurinkoon. Taalla sita nyt ollaan. Kerrankin sai levata. Kodinpurkaminen oli aika kova juttu - rankka, mutta eikohan se tasaannu pikku hiljaa. - Mies vahvisteli, levitteli onnellisena kasiaan. Otti Espanjan ilmaa sisaansa ja syliinsa! Sita oli kuulemma hyva hengittaa. Meri-ilmaa!
Alkoi pitka sateinen jakso. Alkoi totuttelu toisenlaiseen.
...jatkuu...
Mutta oli sitten kylma tai lammin saa. Toivon sinulle hyva lukija kaikkea hyvaa. Kesa on tuloillaan, meilla ja teilla. Joka puolella - lahes.
