tiistai 12. tammikuuta 2016

Salasana on ...

Hei, sanonpahan vaan - kuinkahan monta salasanaa meillä ihmisillä onkaan! Miten ne sitten muistaa? Ja aina - läpi elämän!

Joku pitää ne kännykässä, joku muistikirjassa, jonkun salasanat muistaa puoliso tai lapsi ja tietysti monella ne ovat pilvessä. Tietysti pilvessä, sanovat nuoret. Mutta voihan niitä kirjailla aitanseinään tai vaikka pöydänpintaan. Ja sitten on se palvelu, jossa on vain yksi salasana, jolla aukeaa kaikki – sen mukaan mitä olet määrittänyt. 

Jos ihminen ei kovin suuresti muuten harrasta ”muistamista” niin sitten ikivanhanako ne salasanat muistaa, eikä mitään muuta? Vuosia toistettu – vaikka; avtmos5781234aa :sta tulee se ainut minkä ihan todella ja oikein muistaa! Hih ja huh! Ja pakko. Pakko muistaa.

Miten ihmeellisesti ihmisen aivot toimivatkaan!

Tiedän pari dementoitunutta henkilöä, jotka eivät puhu, mutta kun puhe tule Jeesuksesta niin tuo rakas nimi saa muistin toimimaan. Siltä osin. Jeesuksen nimi on kuin salasana ihmisen sisimpään, se hyväilee ja rakastaa – Pyhän Hengen kautta yliluonnollisesti. Tuo Jeesus on ollut ihmisen mielessä ja sydämessä niin rakkaana vuosien tai vuosikymmenten ajan niin se ei lähde, vaikka kaikki muu lähtee ja unohtuu.

Nyt tässä tulenkin jo toisiin aatoksiin, ehkä ne salasanatkin haihtuvat, mutta tuo ihmeellinen Jeesus säilyy.

Muistatko sinä?

Muistatko sinä kaikki salasanat helposti? 

Mihin suuntaan tuo salasanaviidakko onkaan matkalla? - Kaikilla maailman ihmisillä, jotka käyttävät tietokoneohjelmia ja –palveluja, kaikilla on salasanoja sinne ja tänne, joka puolelle! Kuinka monta miljardia salasanaa sitä mahtaa ollakaan! Jossain tuolla bittimaailman ylläpitämissä sateliiteissa ne "elää". Tärkein sana kuitenkin on tuo Jeesus, jos sen elämänsä aikana oppii, niin hyvin ovat asiat.

Tällainen ajatus minulle tuli tästä tietokonemaailmasta mieleen. Kuinka tärkeitä sanoja sitä täytyykään oppia! Jostain olen lukenut, että tämä elämä olisi oppimista varten. Että se oppiminen ja opiskelu olisivat tärkeitä. Opiskella voi monella tapaa. Ilman kirjojakin. Tiedät varmaan.  

Kuvahaun tulos haulle lumikinos
kuva yle
Tänä aamuna luin Luukkaan evankeliumin 6. luvun. Sitä lukiessa kävi mielessä nämä kauppojen aukiolojen vapautumiset. - Siitähän Jeesus siinä alussa puhuu; mitä voi pyhänä tehdä. Ja suoraan näyttää, että ainakin Hän haluaa parantaa eikä kysele onko pyhä vai ei! Kaupallinen maailma on tietysti eri juttu. Taidankin pohtia sitä joku toinen kerta. Asiassahan on omat hyvät ja huonot puolensa. Kuten kaikilla asioilla tuppaa olemaan.

Ulkona sataa nyt hurjasti lunta. Ja sen salasana on: toppahousut! 


Kuvahaun tulos haulle uima allas etelässä
kuva homeaway 
Mukavaa päivää sinulle missä päin maailmaa sitten oletkin. Jotkut lukevat tätä esim. etelän lämmössä, hyvä heille  – mutta täällä Suomessa on sisätiloissa lämmintä ja se on paljon se! Siis puolensa ja puolensa…uima-altailla ja kinoksilla, terasseilla ja lumikatoksilla. 

Voi hyvin missä sitten tänään oletkin - tarkoituksella tai olosuhteiden pakosta! 

Muistetaan & opiskellaan! 



sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Talvi

Nyt se sitten tuli. En sitä niin suuresti odottanut, mutta perille pääsi. Talvi. Latasi lunta sinne ja tänne, kauniisti puitten oksille ja pientareille. Merkitsi joka kolon. Ja pikku lapset riemuitsevat tarhassa, repivät pulkkaa pikku nyppylää ylös ja vauhdilla alas. Eivät vuosien päästä usko näkemäänsä. Niin on pieni tuo mäki, mutta heille nyt iso - tarpeeksi iso. Voi sitä riemua! Melkein tekee mieli mukaan!

Autot jäi lumen alle. Kaivajia riittää. Ihmeesti ihmiset ovat silti ihan tyytyväisen oloisia. Tämä kun on nyt vasta päivä kuusi tai seitsemän! Siis Helsingin 2016 lumikinosten päivät! Ei olla kovin pitkällä vielä. Joskus lumet voi tulla vaikka lokakuussa! On siinä sitten kevään odottelua kerrakseen. Nyt voidaan jo alkaa etsiä kevään merkkejä. No, ei kai nyt sentään, mutta näillä mennään.

...pehmoista pumpulilunta, kaunista kuin mikä!

...tammikuun valoa...

...ilmeisesti auto ;) !
Toivon hyvää talvea. Vähän kolareita. Ei kuolemia kattolumia tiputtaville. Ei paleltumisia. Ei tyhmyyksiä millään muotoa eikä vahinkoja. Liikaa toivottu - vai? Mutta saahan sitä aina toivoa. Hyvää talvea. Sinulle ja minulle. Meille jokaiselle!

Voi hyvin! Siunausta. - Palaillaan taas!