Pöytälaatikkokirjoituksen herääminen!

Ensimmäiselle kirjoittajakurssille osallistuin jo 1990-luvun alkupuolella. Hämeen Kansanopisto järjesti näytelmä- ja tv-tekstien kirjoittamisen kurssin. Suoraan sanottuna mukavaa oli, niin mukavaa, että seuraavana keväänä olin taas mukana. Tosin silloin muistelin, että ovat myös kovia korkkaamaan, niin ensimmäisen illan ja yön vietin tätini luona Hyvinkäällä. Ei tarvinnut itseään ylittää. Eikä miettiä niin syviä elämäntotuuksia kuin ne tahtovat jo neljännen tuopin jälkeen olla! Tädillä oli iso kissa; Misu. Rakastettava ja ihana! Illan kuluessa Misu kynsi suuren tekstivihkoni kannen varsin riemun kirjavaksi. Hyvään pahviin oli kutsuvaa teroitella kynsiä! Jäipähän se vierailu mieleen! Ja kirjoittaminen - mukavaa oli!

kuva ilmaisista kuvista

Nyt viime vuosina olen osallistunut parille Helsingin Suomenkielisen Työväenopiston kirjoittajakurssille. Joka kerta olen tuntenut vajavaisuuteni konkreettisena, koska mukana on ollut oikeita kirjailijoita. Vaan mitäpä siitä, oppimisen paikalla on oltu. Ja sanonpahan vaan; ovat ihan omaa rotuaan nämä ihmiset. Tosi mukavia ja luovia! Ja opettajat myös - viimeisin tämä Pasi Rakas. Pasi saa kymmenen pistettä ja papukaijamerkin, koska hän perehtyi niin valtavalla intensiteetillä (tai ainakin siltä tuntui) kaikkien meidän teksteihin. Kiitos.

Siispä aattelin kirjoittaa. Tai kuten itse sanon - raapustella - aiheesta, joka on minulle hyvin rakas. Uskosta Jumalaan. En ole teologiaa lukenut enkä ennen vuotta 1992 tiennyt pyhäkoulunopetuksia enempää mistään Raamatun asioista. Jumalankin luulin kai asuvan kirkossa tai ainakin melkein. Jeesus oli historiaa ja Hän tuntui aina kävelevän veden päällä tai oli muuttamassa vettä viiniksi, jos hänestä joskus mitä kuuli tai jotain luuli. Oikeastaan en tiennyt edes, että on Vanha ja Uusi Testamentti erikseen - sillä tavalla, että sillä nyt olisi jokin merkitys.

Vanha sananlasku sanoo, että tyhjästä on paha nyhjästä, mutta niin ihmeellistä kuin se onkin, Jumala voi antaa tyhjän tilalle tietoa ja viisautta, jota ei aiemmin ole ollut.

Tulevien blogi-tekstien nimi on Tie.

kuva Travell link

Nimestä tunnistaa kirjoituskokonaisuuden. Blogin tekstisivulle lisään otsikoita, joita kirjoitelmassani on. Blogin etuna on se, että jos tekstiä haluaa kommentoida, se sopii hyvin kommenttiosiossa tai sitten minulle voi lähettää myös sähköpostia, joka osoite on profiilitekstin yhteydessä.

Mukavaa illan jatkoa! Lähes lumetonta ja lämmintä maaliskuuta...täällä päin maailmaa asiat ovat nyt näin. Mustarastas on vedellyt jättikonserttejaan jopa iltapimeässä kun aivot varmaan tykyttää, että nyt on kevät, nyt on kevät...

Siispä pian saat seurata kirjoitelmani edistymistä. Miten elämäni muuttui kun rukoilin. Siihen asti : hei-hei...voi hyvin!