Hei, sanonpahan vaan - kuinkahan monta salasanaa meillä ihmisillä onkaan! Miten ne sitten muistaa? Ja aina - läpi elämän!
Joku pitää
ne kännykässä, joku muistikirjassa, jonkun salasanat muistaa puoliso tai lapsi ja
tietysti monella ne ovat pilvessä. Tietysti pilvessä, sanovat nuoret. Mutta voihan niitä
kirjailla aitanseinään tai vaikka pöydänpintaan. Ja sitten on se palvelu, jossa on vain
yksi salasana, jolla aukeaa kaikki – sen mukaan mitä olet määrittänyt.
Jos ihminen ei
kovin suuresti muuten harrasta ”muistamista” niin sitten ikivanhanako ne salasanat muistaa, eikä mitään muuta? Vuosia toistettu – vaikka; avtmos5781234aa
:sta tulee se ainut minkä ihan todella ja oikein muistaa! Hih ja huh! Ja pakko.
Pakko muistaa.
Miten
ihmeellisesti ihmisen aivot toimivatkaan!
Tiedän pari
dementoitunutta henkilöä, jotka eivät puhu, mutta kun puhe tule Jeesuksesta
niin tuo rakas nimi saa muistin toimimaan. Siltä osin. Jeesuksen nimi on kuin
salasana ihmisen sisimpään, se hyväilee ja rakastaa – Pyhän Hengen kautta
yliluonnollisesti. Tuo Jeesus on ollut ihmisen mielessä ja sydämessä niin rakkaana
vuosien tai vuosikymmenten ajan niin se ei lähde, vaikka kaikki muu lähtee ja
unohtuu.
Nyt tässä tulenkin jo toisiin aatoksiin, ehkä ne salasanatkin haihtuvat, mutta tuo ihmeellinen Jeesus säilyy.
Muistatko
sinä?
Muistatko
sinä kaikki salasanat helposti?
Mihin suuntaan tuo salasanaviidakko onkaan
matkalla? - Kaikilla maailman ihmisillä, jotka käyttävät tietokoneohjelmia ja –palveluja,
kaikilla on salasanoja sinne ja tänne, joka puolelle! Kuinka monta miljardia
salasanaa sitä mahtaa ollakaan! Jossain tuolla bittimaailman ylläpitämissä sateliiteissa ne "elää". Tärkein sana kuitenkin on tuo Jeesus, jos sen
elämänsä aikana oppii, niin hyvin ovat asiat.
Tällainen ajatus minulle tuli tästä tietokonemaailmasta mieleen. Kuinka tärkeitä sanoja
sitä täytyykään oppia! Jostain olen lukenut, että tämä elämä olisi oppimista varten. Että se oppiminen ja opiskelu olisivat tärkeitä. Opiskella voi monella tapaa. Ilman kirjojakin. Tiedät varmaan.
kuva yle |
Tänä aamuna luin Luukkaan evankeliumin 6. luvun. Sitä lukiessa kävi mielessä nämä kauppojen aukiolojen
vapautumiset. - Siitähän Jeesus siinä alussa puhuu; mitä voi pyhänä tehdä. Ja
suoraan näyttää, että ainakin Hän haluaa parantaa eikä kysele onko pyhä vai ei! Kaupallinen
maailma on tietysti eri juttu. Taidankin pohtia sitä joku toinen kerta. Asiassahan on omat
hyvät ja huonot puolensa. Kuten kaikilla asioilla tuppaa olemaan.
Ulkona sataa
nyt hurjasti lunta. Ja sen salasana on: toppahousut!
kuva homeaway |
Mukavaa
päivää sinulle missä päin maailmaa sitten oletkin. Jotkut lukevat tätä esim. etelän lämmössä, hyvä heille – mutta täällä Suomessa on sisätiloissa lämmintä ja se on paljon se! Siis puolensa ja puolensa…uima-altailla ja kinoksilla, terasseilla ja lumikatoksilla.
Voi hyvin missä sitten tänään oletkin - tarkoituksella tai olosuhteiden pakosta!
Muistetaan & opiskellaan!
Niin kauheasti pitää olla eri salasanoja...Mukavaa viikkoa Kaisa!
VastaaPoistaJael niin on ...tämä on nyt tätä aikaa ...muistan sen kun joku ehdotti vuosikymmeniä sitten että sos turva tunnuksen loppuosa kannattaisi opetella ulkoa! Tuntui epävarmalta, että muistaakohan sen. Heh. Kaikkea hyvää sinulle sinne lämpimään!
VastaaPoistaKiva löytää blogiisi! Hyvää helmikuuta! Maria
VastaaPoistaKiitos samoin Maria - kaikkea hyvää helmikuulle & ja voisiko sanoa että kesää kohti. Linnut laulaa jo! Kiva kun löysit tänne! :) !
Poista