Tästähän me haaveiltiin ...

Taksi suuntasi Paseo Maritimolta ulos kohti tuntematonta - tuhansille suomalaisille kohti hyvinkin tuttua, Los Pacosia. Osoite varmistettiin kartasta. Ihan kuin ei tietäisi. - Si, si, kuljettaja varmisteli. Puhui paljosta vedesta ja "mucho probleemoista". Si, si, vahvisteltiin takaisin.

Eilen käytiin. Miehellä oli Sievin vedenpitävät talvimaiharit. Reilut kengät, itsellä nahkalenkkarit. Just ja just kestivät saviloskan ja veden, jonka yli harpoimme, sen minkä pystyimme. Bussit eivat päässeet. Kadut olivat osin poikki ja nousseet ylös, alas veden voimasta! Iso sähköpylväs oli kaatunut kuin tikku mereen. Vedenvoima on hurja!

Laukkuja oli paljon. Vuokranvälittäjän edustaja tervehti iloisesti, esitteli paikat ja yhtä iloisesti häipyi kohti kiireitään. Niitä tuntui piisaavan. Kaikkiko tänne halusivat? Ei kai, mutta silti. Moni.

Oli joulukuu ja toinen eläkkeellä olo kuukausi!

Facebookiin laitettiin kuvia, että eihän täällä niin lämmintä ole, mutta silti ei tässä periksi ole tarkoitus antaa - ihan reilusti - tykätään kovasti, vesisateet tuttu juttu - ihan kuin Suomen kesä.

Ei tiedetty tulevasta. Tulossa oli vuosikymmeniin kylmin talvi, ja värjöttelyä riitti sitten enemmänkin. Ei niinkään ulkona, mutta sisällä. Tosin tilapäisasunnossamme oli ilmalämpöpumppu ja se piti lämpöä yllä ihan kiitettävästi. Oliko sähkö kallista? Oli ja on! Tosi kallista.

Kaksi kuukautta tilapäisasunnossa sujui hyvin. Aika lenteli siivillä. Eläkkeellä siis todella aika kuluu nopeammin? Hym, onko siltikään totta? Pian löytyi hyvät ruokapaikat, ostospaikat, linja-autoreitit, Malagan keskustaan piti päästä ja nähdä jouluvalospektaakkeli. - Espanjalaisten mentaliteetti oli ja on upea ja hieno tapa kohdata meitä ulkomaalaisia - oltiin sitten eläkeläisiä, turisteja tai muuten vaan ulkomaalaisia.

Nyt oli talvi ja kevättä sekä kesää odoteltiin - Espanjaa kohtasi kovat talvimyrskyt ja lumisateet. Andalucia pääsi vähemmällä, mutta sähköllä lämpiävä peite ostettiin, pipoja (!!) pidettiin yöllä ja ihmeteltiin, että näinkös tässä kävi - tästäkö sitä haaveiltiin! - Tätä ei kestä kauan, mies sanoi yhden jos toisenkin kerran, kesä tulee varmasti. - Totta kai, mutta oliko se vastaus siihen, että talvella oli kylmä - mutta oltiinhan me suomalaisia, kylmään tottuneita?! Odotellaan kevättä ja kesää.

- Mä lähden keväällä Suomeen ja Ruotsiin. Siellä on kaunista! - Sä et sit tule mukaan? Mites minä yksin? Toistakymmentä vuotta aina yksissä - välillä tekee hyvää vähän olla erillään, kyllä sitä pärjätään ...

"Tämä on sitten viimeinen kerta kun tämmöinen varaus tehdään." Mies piti puhetta yllä toukokuun loppupuolella Malagan lentokentällä. "Jatkossa matkustetaan yhdessä." Monet yksityiskohdat oli varmisteltu. Kyllä selvitään. Vuosikaudet kotona Suomessa hän oli mm. pessyt perheen pyykin, oli kuulemma liian raskasta mulle. Ok, hyvä niin. Mutta nyt osat olivat muuttuneet. Opetin pesukoneen ja kaikenlaista nippelitietoa kerroin asunnostamme, jonka olimme saaneet vuokrattua tammikuun aikana. Se oli ja on kiva koti. Välistä hän ihmetteli, että miten hän ei koskaan aiemmin ole moisiin asioihin törmännyt. Nyt piti vaan skarpata ja ulosmeno-oveen kirjoitettiin lappu : Avaimet!

Heti ensimmäisellä viikolla pesi sitten lompakon pankkikortteineen. Huuteli Whatsappiin, että oli sitten siihen astisista päivistä hurjin! Kuivatteli kortteja auringossa, joka jo paistoikin kuumanoloisesti ja kuin ihmeen kaupalla illalla testaili kortit kauppakäynneillään - edelleen toimivat! Hienopesu oli korteille sopiva! Hyviä päiviä on monenlaisia, hänellä taisi olla yksi niistä erikoisista. Onni onnettomuudessa.

Suomessa oli keltaisenaan voikukkapeltoja - oliko niitä koskaan ollut näin paljon. Ruotsissa kukki syreenit. Koko luonto oli puhjennut kukkaansa, linnut lauloivat aamusta iltaan ja käkikin ilmoitteli päivästä toiseen kesän mahtavuutta kukunnoillaan. Joskus ennen vanhaan lueskeltiin, että montako kertaa kukkuu - se oli sitten merkki kuulijalle tulevista vuosista. Semmoisiin merkkeihin en enää uskonut, mutta eihän siitä kukunnasta loppua tahtonut tulla. Saunanlöylyt odottivat ja kesä oli kauneimmillaan. Kylmästä kesästä ei ollut vielä tietoakaan. - Eikä semmoista tullutkaan. Juhannus vietettiin Fuengirolan rannoilla ihmetellen paikallisten juhlintaa ja ilotulituksia. Elokuun kuumuus alkoi käydä jo voimille, kunnes viime yönä vihdoin satoi ja ukkosti. Onneksi. Ja tänään on vain +26. Parasta tämmöisessä kesässä on mm uima-allas. Meressä nimittäin on jo meduusoja!

Onkohan syksy kaunis ja aurinkoinen? - Saataapi hyvinkin olla. Ja sopivan viileää matkusteluun! Katsopaanpa miten nämä eläkeläispäivät jatkuu. Toivottavasti hyvin ja onnellisesti. Sitä samaa toivon sinulle hyvä lukija.

Jatkoa seuraa ... voi hyvin! Adios, hasta luego!

Monenlaisia muuttoja!

Nyt me ollaan muutettu. Muutettiin nelosesta kakkoseen. Ja niinhän meitä olikin neljä. Nyt ollaan kahden. Mies ja minä. Eikä ole yhtään yksitoikkoista. Katsellaan toisiamme aamusta iltaan ja monet rutiinit, joita kuluneen vuosikymmenen aikana on häärätty, ihmetelty, naurettu ja huudettukin – ovat nyt taakse jääneitä asioita.

...tämä kuva näistä taloista v.1960-luvulta!

Ihmisellä on monta kohtaa elämässä, jolloin muutetaan. Sillä hetkellä asiat näkee jotakuinkin selkeämmin. - Tämä on nyt tätä , tokaistaan ja hymyillään.  - Älä sitten mene vahingoissa sinne vanhaan osoitteeseen! - Menin jo. – Niin minäkin! – Ja väärään rappuun – tuohon seuraavaan! – Niin minäkin! – Ei ole totta! – Nyt on oltava tarkkana.

kuva terve piste fi sivulta

Muuton, helteen ja tekemisen meiningissä kävi mielessä toisenkin lainen muutto. Sydän alkoi ilmoittaa, jotain josta en saanut selvää. Hei, sehän värisi kuin kännykkä! Äläppäs nyt läpätä niin paljon, väärällä tavalla. Ei tästä vielä niin pitkälle haluaisi muuttaa! Sisko sanoi, että niin hänelläkin, silloin kun oli vielä töissä, valitteli lääkärille ja lääkäri oli sanonut, että pitäähän sen läpättääkin. Piti seurata tilannetta ja muuttaa. Muuttoja on monenlaisia.

Kaiken kiireen ja arjen elämisen keskellä meillä on hyvä olla paikka järjestettynä myös taivaallisessa kodissa, Isän luona. Se onkin sitten iso muutto. Toivon, että siihen on vielä paljon aikaa – niin sinun kuin minunkin kohdalla. Se vaan tuli mieleen tästä muutosta ja siitä kun sydämen lyönnit olivat kummallisia. Tosin siihen tottui kuten helteeseenkin. Veden ja nesteiden juominen auttoi. 

...henkilökohtainen todistus
hurjapäiseltä kajakkimelojalta!

20 vuotta sitten sain elää sen ihanan päivän kun Jeesus tuli asumaan sydämeniin Pyhän Henkensä kautta – rytmihäiriöt pelottavat, mutta kuitenkaan ei yhtään, kun tietää, että Jeesus on lopullinen voittaja minunkin elämäni kohdalla. Tämän maallisen elämän jälkeen alkaa uusi elämä siellä jossain taivaassa  – niitä kuvauksia olen lukenut eri kirjoista – kuten Dr. Mary Nealin kirja Taivaaseen ja takaisin – luin sen englanniksi To Heaven and Back. Toivon, että ymmärrät mistä on kysymys.  Sinun elämällesi on hyvä suunnitelma. Itse ainakin yritän kysellä Jeesukselta mitä Hän haluaa elämältäni. Raamatun mukaan ihan kaiken!

Tämä naapurirappuun muutto sujui lopulta hyvin. Onni on todeta, että monet asiat tässä järjestelyjen tiimellyksessä ovat sujuneet hyvin. Kiitos Taivaan Isälle! Mutta – toivomme, että ihan kohta ei tarvitsisi muuttaa sillä sellaista rumbaa tämä on! Eikä tietystikään läheskään kaikki ole paikallaan, mutta toivottavasti jouluksi!

Voi hyvin!  

Ihanaa syksyä juuri Sinulle & meille kaikille! 

Toivon rauhaa maailmaan ja kaikenlaisen kärsimyksen vähenemistä!