Psalmi 20:5-6 Hän täyttäköön sydämesi hartaat toiveet. Hän suokoon hankkeillesi menestyksen. Suotakoon meidän riemuita sinun voitoistasi ja nostaa lippumme Jumalan nimeen. Täyttäköön Herra kaikki sinun pyyntösi.
Kohti vapautuksen päivää
Ehkä pidät otsikkoa liioiteltuna?
Mutta niin se on, kun ihminen on sitonut itsensä monenlaisiin uskomuksiin,
taikauskoihin, ennusteluihin niin sinä päivänä kun Jeesus tulee sydämeen, se on
todellinen vapautuksen päivä. Ja tietysti myös sitonut itsensä syntiin, mutta
eihän syntiä ihminen ajattele kuin harvoin tai ei koskaan. - Ennen kuin Jumalan
valo alkaa valaista aina salatuimpaan saakka. Ja sehän on sitten ihan eri
asia. Ennen uskoontuloa sitä on kuin keikkuvassa veneessä. Sitä tietää, että
jokin asia ei ole kunnossa, mutta koska vene pysyy pinnalla eteenpäin mennään. Joskus on hyvä merenkäynti joskus huono. Varalla kannattaisi olla pelastusrengas tai hätäraketti, monesti niitä ei vaan ole.
Kamalasti kiukutti kun ei tullut rukousvastauksia
Kamalasti kiukutti kun ei tullut rukousvastauksia
Olin rukoillut monenlaisia asioita. Ratkaisevia ja tärkeitä. Nyt kyllä näytti siltä, että vastauksia vaan ei tullut.
Miksi? Kävelin edes takaisin pitkin
olohuoneen lattiaa. Pohdin. Jos kerta en saanut vastauksia rukouksiini, niin sittenhän
minussa täytyi olla joku vika. Asian täytyi olla niin. Olin varma.
Mikä
vika minussa oli? Halusin tietää syyn! Hän, joka tiesi kaiken, Hänen piti vastata minulle ja kertoa mikä se syy oli! Olinhan aina yrittänyt parhaani; olla kunnon ihminen. Joskus
oli mennyt pieleen, mutta niinhän se ihmisillä tahtoo olla. Ei ollut aamenia
eikä rukousta, suoraa puhetta Jumalalle. Minä vaadin tietää! Nöyränä voin todeta näin jälkeenpäin, että
tällaisenkin Hän armahti.
Psalmi 145:18 sanoo, että Hän on
lähellä sitä, joka huutaa Häntä avuksi, sitä, joka vilpittömästi kääntyy Hänen
puoleensa.
Kevätsiivous
kantrilehden kuva |
Päivät kuluivat arjen malliin. Rukoukset ja pohdinnat unohtuivat. Kirjahyllyn
suursiivous tuntui olevan nyt paikallaan. Siellä oli tavattoman paljon kirjoja,
joista halusin luopua. Kirjojen teemat vaihtelivat astrologiasta ennusteluihin,
oli biorytmejä, joogaa ja jos sun minkälaista kädenviivojen kirjoja. Osan
kirjoista vein osto- ja myyntiliikkeeseen. Myyjä maksoi hyvin todeten, että niitä kysytään jatkuvasti. Sanoin hänelle, että olin tullut
siihen ymmärrykseen, että ne eivät ole totta. Niitä ei pitäisi lukea. Vähän
tiukaan mies katsoi silmiini, maksoi ja toivotteli hyvät jatkot!
Unimaailma oli hyvin vilkasta ja erilaista kuin
koskaan ennen. Erässä unessa leijailin koko maapallon yläpuolella. Näin Euroopan
maat ja erityisesti Intian, ihmettelin unessa, että mites tämä tämmöinen
leijailu on mahdollista. Ja kaikki värit olivat tavattoman kauniita.
Unimaailmani meni sellaiseksi myös, että seuraavana yönä saatoin nähdä samaa
unta kuin edellisenä ja ikään kuin jatkaa kesken jäänyttä unielämää. Värit
olivat tavattomat kauniit ja monia ihania asioita näin, joissa selkeästi ilmoitettiin uudesta. Sitä vaan en tajunnut.
Tulossa oli suuri muutos. Jumala tuli elämääni
valoksi. Jumalan antaman valon toivoisin jokaisen ihmisen elämään, sinun joka juuri
nyt tätä luet tai ehkä olet jo osallinen. Seuraavassa kerron siitä.
Oli kulunut 40 päivää siitä kun Stockmannin
Hulluilla päiville mennessä olin saanut oivalluksen pimeyden voimista, ja olin
pyytänyt Pyhää Henkeä tulemaan minuun. Jumalalle kiukuttelutkin olivat
unohtuneet. Elämä vaan piti ottaa sellaisena kuin se tuli.
Uskoontulo
3. kesäkuuta ennen puolta päivää…
Olin varannut tuolle päivälle yleislääkärin
vastaanoton, koska allerginen nuha oli alkanut vaivata myös kurkkuani. Muuten
olo oli varsin arkinen. Ihan tavallinen päivä oli tulollaan. Mutta ei ole
ihmisen määrä tietää asioitaan etukäteen. Ei ainakaan yleensä. Kaikella on
määräaikansa. Loputon pohdinta oli päättymässä. Alkoi vastauksien aika.
Katumuslista
Oli Orvokin päivä. Jostakin syystä - tai siis syystä
suuren Jumalan - sinä kyseisenä aamuna ennen lääkärin vastaanotolle menoa
kirjoitin pitkän listan kaikista niistä vääristä teoista, joita halusin katua
ja kaduin. (Se on synnintuntoa, olen myöhemmin ymmärtänyt.) Listasin asioita
elämästäni, joista ikään kuin olin päässyt selville, että ne olivat väärin.
Muistelin vapaasti koko elämääni. Ajattelin, että sitten kun taas menee oikein
hyvin, saatan unohtaa. Sitten olisi hyvä olla olemassa oma kirjoittama paperi,
joka muistuttaisi elämäni vääryyksistä. Viimeiseksi lauseeksi tuohon listaan kirjoitin:
Jeesus pelasta minut, muuta en tarvitse!
Tarkoitin sitä. En kuitenkaan tiennyt, että Hän
ihan oikeasti tulisi elämääni. Luulin, että Jeesus olisi silti vain kuin luettu
tieto, ei enempää! Tai uskomusoppi, mutta sellainenkin kelpasi. Halusin Hänen
puolelleen.
Kirjoituspuuhista irti päästyäni lähdin lääkäriin.
Mutta olipa mukava lääkäri! Hänellä oli yllättävän paljon aikaa, 40 minuuttia!
Puheliaana karjalaisena lääkärin kiireettömyyden huomattuani tein kaikki
mahdolliset kysymykset yskästä, flunssasta, oireistani ja mahdollisista
lisätaudeista. Hän kuunteli ja kertoi auliisti minkä aiheelliseksi katsoi.
Vasta filosofoimaan päästyäni hän paljasti ymmärtävän ja erityisen
palvelualttiin asenteensa salaisuuden: “Teemme täällä tänään
markkinatutkimusta, haluaisitko vasta muutamiin kysymyksiin?” “No, mikä ettei.”
Ensimmäinen kysymys: “ Onko teitä palveltu hyvin?” “Onko lääkäri antanut teille
riittävästi aikaa?” Jne. On, on ja on. “Olisiko vielä jotain mitä haluaisit
sanoa?” “Kyllä, että aivan ensimmäiseksi, kun ihminen saapuu lääkäriasemalle,
tervehdittäisiin eikä esitettäisi kysymystä: - Käteisellä vai maksaako vakuutus?
Mutta älkää moittiko tätä teidän rouvaa. Se on niin yleistä, että ihmisestä
unohdetaan inhimillinen puoli ja raha laitetaan etusijalle.” Yritin selittää,
että ihmiset ovat tärkeitä. Kyllä kai se lääkäri sen tiesi jos kuka! Mutta
olinpa hyvällä tuulella.
Kaikki muuttui
Lääkäriasemalta palasin apteekin ja ruokakaupan
kautta kotiin.
Kotiin päästyäni vein ostoskassin suoraan keittiöön
ja tiskipöydälle. Vain hetki vielä, ja kohta tuli uskoon. Olin täysin unohtanut
katumuslistani. Nyt olin kiinni arjessa, mutta Pyhä Henki tuli keskelle
arkeani! Kotini oli kaunis ja siellä oli aina hyvä olla. Ei elämä sitten
kuitenkaan niin kurjaa ollut kuin joskus tuntui.
Lähdin olohuoneen puolelle. Kengät olisi pitänyt
ottaa pois. Oli valkoiset matot. Mutta ei tullut otettua, maihinnousukengät jäivät
jalkaan. Istuuduin isoon nojatuoliini. Sain osakseni niin suuren kokemuksen,
jota on lähes mahdotonta ihmiskielin kuvailla. Ainoa sana, jolla sitä voi
ihmiskielellä kuvailla on Rakkaus.
Valtavan suuri Rakkaus ympäröi minut, se tuli
minuun, ja se oli minussa. Se oli ääretöntä. Keskellä kirkasta päivää, koin
täydellisen muutoksen. Se oli niin valtavaa miten minua rakastettiin niin
paljon. Niin paljon! Kirjoitin runon tylsällä tussilla, joka sattui olemaan
käden ulottuvilla:
Ylistetty olkoon tämä Herran puhtaus, kirkkaus,
rakkaus,
Kiitos olkoon kaiken sen kärsimyksen ja tuskan,
joka
Minut puhdisti tätä ihmeellistä päivää kohden
tuoden.
Voiko silmät enää enemmän avautua ja sydän riemusta
nauraa. Kiitos Herra “3.6.94”
Itkin ilosta. Ihmettelin.
En ollut koskaan tiennyt tai kuullut kenenkään
kokeneen vastaavaa. Tiesin, että olin tullut uskoon. Ilo oli täydellinen. Olin
hämmästyksissäni. Ihmeellistä! Tunsin suunnatonta hyvyyttä itseäni, kaikkia
ja kaikkea kohtaan. Mielessäni pyöri yksi ainoa ajatus, nimeni on
kirjoitettu taivaankirjaan ja se on niin puhdas kuin mahdollista.
Iloitkaa siitä, että nimenne on
kirjoitettu taivaan kirjaan! Luukas 10:20
Johannes 10:28-30 - Minä annan heille iäisen
elämän, eivätkä he ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. Isäni,
joka on antanut heidät minulle, on kaikkein suurin, eikä kukaan voi ryöstää
heitä Isäni kädestä. Minä (Jeesus) ja Isä olemme yhtä. – Myöhemmin tästä tuli hyvin tärkeä teksti minulle, kun aloin lukemaan Raamattua. Vakuutuksena siitä, että se mitä kirjoitin Jeesus pelasta minut, muuta en tarvitse, toi minut suoraan Jumalan yhteyteen, eikä kukaan voi ryöstää tätä yhteyttä pois! Jeesus on todellinen! Hän elää tänäkin päivänä!
Muistin pyhäkoulunopettajani Elsan. Tiesin olevani
uskossa samalla tavalla kuin hän. Olin muuttunut. Tuntui hyvältä ja rauha asui
sisälläni.
Kielillä puhuminen
Kielillä pulputus alkoi siinä lähes saman tien. Olin
juuri haukkaamassa kaurakeksiä. En ymmärtänyt yhtään mitään siitä mitä ihmettä
puhetta suustani tuli. Enkä muista, että koskaan olisin edes kuullut mistään
uskovaisten kielillä puhumisesta.
Kyyneleet valuivat poskilleni. Olin niin
onnellinen, että olisin halunnut tehdä kuperkeikan ja syleillä koko maailmaa.
Vasta myöhemmin ymmärsin, että olin saanut
uudestisyntyä. Suoraan sanottuna luin serkkuni mökkipäiväkirjasta, että olin
saanut Henkikasteen. He tiesivät. Olivat helluntailaisia. Oikein nauratti kun
luin heidän kirjoittamaa ilouutista serkku-tytön uskoontulosta. Olivatpa
kuulleet todistukseni puhelimessa. Raamatussa Henkikasteasiaa, Pyhän Hengen
voiman tuloa on kuvattu mm. Apostolien tekojen luvussa 2 ja luvussa 10:44,45.
Johannes 3:3 - Jeesus vastasi hänelle Nikodeemukselle (juutalainen
hallitusmies): Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti,
ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.
100 %
Jumala tuli todella elämääni!
Usein ajattelin lukua 100 %. Se oli niin kokonaisvaltaista, että minusta ei
jäänyt yhtään mitään sen ulkopuolelle. Illalla nukkumaan käydessä hiukan
pohdin, että olenkohan vielä aamulla uskossa! Ihmettelin ja pähkäilin
itsekseni; hyvänen aika, uskova?!
Miten ollaan uskovia? Kaipa se Herra ohjaa... |
Mitä ihmettä tästä nyt seuraa?
Mutta sisimmässäni tiesin, että Herra
pitää minusta huolen, kun tämän muutoksenkin oli saanut aikaan. Eihän se ollut
yhtään minusta itsestäni. Raamatun luku oli jäänyt niiden muutamien jakeiden
varaan, mutta tämän jälkeen Raamattu avautui aivan uudella tavalla ja aloin
ymmärtää mitä siellä kirjoitettiin.
Ensimmäinen aamu oli
ihmeellinen. Mietin, että mitkähän ovat minun ensimmäiset sanat uutena
ihmisenä. Koska olin sinkku, kotona ei ollut ketään kenelle sanoa mitään. Kukahan
olisi se henkilö, jonka kanssa puhuisin ja mitähän juttelisin? Odotin
tapahtumia kuin uusi ihminen ikään.
Sitä en nyt enää muista kuka
oli se henkilö, jolle jotain sanoin, mutta saman päivän aikana raitiovaunussa
pieni tyttö, joka oli menossa balettitunneille, alkoi jutella kanssani. Tuo
tyttö vaikutti onnelliselta. Sanoin hänelle, että hän muistaisi pitää
elämässään kiinni siitä mitä sydämessään haluaa. Hän halusi tulla ”ehkä”
ballerinaksi. Pidä kiinni unelmastasi, rohkaisin. Hän oli asiasta samaa mieltä.
Usko On. Jumala on Rakkaus. Jeesus pelastaa
ihmisiä edelleen, tänäkin päivänä. Usko on annettu lahja, jokaiselle ihmiselle
- juuri sinulle, joka tätä nyt luet. Monet ostavat lahjaksi kaunista ja hyvää,
paketoivat kauniisti, kirjoittavat kauniin kortin ja vastaanottajalla ei ole
mitään ansiota siihen mitä tuo toinen antaa. Se on lahja, joka on häneltä juuri
sinulle. Ja hän toivoo, että pidät siitä. Mutta taivaallisen Isän lahjarakkaus
on sen laatuinen, että siitä ei voi olla pitämättä. Se on ääretöntä rakkautta. Ilman
ehtoja sinulta kysytään vain haluatko ottaa sen vastaan. Jumalan rakkaus on
maailman ihanin asia!
Psalmi 40:9 - Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä
teen mielelläni ja sinun lakisi on minun sydämessäni!
Paavali kirjoittaa kirjeessään
efesolaisille 2: 8-10 Armosta te olette pelastetut uskon kautta. Se ei ole
teidän oma aikaan saannoksenne, vaan se on Jumalan lahja, eikä se ole teoista,
ettei kukaan kerskaisi. Me olemme näet Hänen tekonsa, luodut Kristuksessa
Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltä valmistanut, että me
niissä vaeltaisimme.
Psalmi 118:21 – Minä kiitän Sinua
siitä, että kuulit ja pelastit minut!
Alkoi yksi elämäni ihanimmista kesistä!
kuva iltasanomat |
Ja nyt kesän 2014 kynnyksellä on alkamassa 20. kesäni
uskossa Jeesukseen Kristuksen. Hänen tärkeyttään ei voi liikaa korostaa!
Job 33:28-30 Hän pelasti elämäni joutumasta
turmioon, ja minä näen elämän valon. Kaikkea tätä Jumala tekee kahdesti ja kolmastikin
ihmiselle palauttaakseen hänet turmiosta ja antaakseen hänelle elämän valon.
Johannes 14:6 Jeesus vastasi: Minä olen tie, totuus
ja elämä. Kukaan ei pääse Isän luo muutoin kuin minun kauttani.
Luukas 15:7 Minä sanon teille: samoin on taivaassa
suurempi ilo yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin 99 vanhurskaasta,
jotka eivät tarvitse parannusta.
Luukas 10:20 Älkää kuitenkaan iloitko siitä, että
henget ovat teille alamaisia, vaan iloitkaa siitä, että nimenne ovat
kirjoitetut taivaissa.
....jatkuu.... arki häämöttää....uskovana arjessa....
Voi hyvin! Uusi viikko on alkamassa, olkoon se sinulle hyvä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!